Lapsissa ja nuorissa on maakunnan tulevaisuus

Elinvoimainen maakunta tarvitsee lapsia ja nuoria ja kaikki ne toimet, joiden avulla lapsiperheet kokevat maakunnan houkuttelevaksi asuinpaikaksi ovat kannatettavia. Pohjois-Karjalassa tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että maakunnalla olisi myönteinen imago tulevaisuuden menestyvänä ja lapsiperheystävällisenä maakuntana.  

Kiinnittyminen maakuntaan riippuu osittain niistä kokemuksista, joita lapsena ja nuorena on koettu ja toisaalta muuttohalukkuuteen maakuntaan vaikuttaa harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus. Harrastukset, yhteisöllisyys, oman ”porukan” löytäminen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta erityisesti nuorille. 

Harrastukset ovat keskeinen osa meidän kaikkien elämää. Harrastuksissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen sekä eri-ikäisten vuorovaikutus. Nuorisoseurassa harrastaminen voi olla kulttuuria tai liikuntaa, se voi olla ohjattua tai omatoimista, se voi tapahtua ryhmässä, itsekseen tai koko perhe yhdessä, olla rentoa tai tavoitteellista. Se voi olla myös vapaaehtoistoimintaa, talkoita ja tapahtumien sekä leirien järjestämistä tai erilaisten projektien tekemistä. Paikallinen nuorisoseura mahdollistaa monipuolisen toiminnan jäsenten ja osallistujien toiveiden mukaan. 

Nuorisoseuroilla on pitkä historia ja niiden toiminta on aina muotoutunut ja muokkautunut ajan hengen mukaisesti. Aikoinaan nuorisoseurojen rooli muun muassa lukutaidon ja suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäjänä on ollut merkittävä. Nyt 2000-luvun nuorisoseuraliike on määrittänyt keskeiseksi toimialakseen kulttuurisen nuorisotyön. Tänäkin päivänä suomalaisen kulttuurin vaaliminen nähdään osana nuorisoseuraliikkeen aatesisältöä, mutta sen rinnalla kulkee luontevana osana kansainvälisyys. 

Kulttuurilla on tärkeä rooli yhteisön henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuudessa: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Kulttuurin avulla ihminen rakentaa identiteettiään ja kiinnittyy oman suvun, alueen ja yhteiskunnan historiaan. Samalla kulttuurin kautta hahmotetaan nykyisyyttä ja voidaan luoda ja rakentaa tulevaisuutta. Kulttuuri on jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma. Se on myös opittujen ja opetettavien taitojen ja kykyjen summa.  

Olen iloinen siitä, että nuorisoseurat ovat Suomen merkittävimpiä kulttuurisen nuorisotyön toimijoita ja lapset ja nuoret ovat kaiken nuorisoseuratoiminnan keskiössä. Nuorisoseurojen toiminta on kaikille avointa. 

Nuorisoseuroissa toimii tuhansia vapaaehtoisia kymmenissä erilaisissa tehtävissä. Lisäksi halutaan uusia tapoja tehdä vapaaehtoistoimintaa, löytää uusia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan toimintaan. Nuorisoseuratoiminta on parhaimmillaan osa maakunnan tärkeää tulevaisuustyötä ja siinä työssä nuorisoseurojen toivon ottavan nykyistäkin suuremman ja näkyvämmin roolin. 

Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja (sd) 

Artikkeli on julkaistu alunperin Seuralainen 2020 -jäsenlehdessä.